Terassi- & grillauskausi 2011 avatud

Eilenhän ne molemmat pyörähti käyntiin. Terassikausi Loisteen kattoterassilta ja grillauskausi omalta terassilta. Loisteen terassilla oli ilman lämpölamppujakin hämmentävän lämmintä ja pöllöjen bongaajia manskun puoleinen kaide täynnä. Italiasta asti oli vissiin pitäny tulla joku kaukoputki selässä ihmettelemään Forumin katolla kivettyneinä pönöttäviä pöllöjä. Jännää. Ilman muuta alkoholit juotuamme lähdimme RayBan-Anan kanssa ostamaan paketin vanhaa kunnon Campingiä ja vaihtamaan terassia.

Syksyllä roskalavalta pelastamani ihan OK rottinkituoli. Vielä kun sais kolme lisää ja yhden OK pöydän pelastettua jostain. Kovin näyttää nämäkin kuvat ankealta jo muutaman viikon kuluttua. Itseasiassa näyttää jo nyt.. ..erittäin ankealta....suorastaan törkeältä, mutta onneksi ei omalla reviirillä näytä ihan tältä. Joskus se, että omalta reviiriltä näkee toiselle, minne on pakko tuijottaa 24/7 ja missä näyttää esimerkiksi tältä, riittää syyksi naapurisotaan ja ankaraan panetteluun. Naapurisota on taas ajankohtainen asia noin kuukauden kuluttua, joten täytyy nauttia hetkistä ennen sitä. Mm. paistamalla makkaraa ja selvittämällä puhelin kuumana kuka dokaa, kuka ei. Zeta niinku selsius ei kovin korkealla ollut. Ja kiitos driver M.Karjalainen lämpömittarin uudesta sijainnista.. Ja se ensipuraisu.. Maistu erinomaiselta grillikyrsä taas pitkästä aikaa. Kesällä tietyn pisteen jälkeen vähemmän erinomaiselta.. Mutta sinnehän on vielä aikaa. Vai onko..?

Saunassa

No hei, saatana. Pidemmän aikaa on menty kaikenmaailman autojutuilla blogin ydinajatuksen vierestä ja pohjaa armottomasti viistäen, kuten edellisestäkin överisarkastisesta (ja paskasta) helmikuun pläjäyksestä voi havainnoida aivan jokainen ja moni muukin. Mutta nyt pääsemme taas kiinni aihealueeseen, minkä pohjalta muuan Sipe tämän koko nykyisin kovin korkean ja huteran kasan laittoi joskus vuosia sitten pystyyn. Kyllä, tietokoneen testailua luvassa, mutta siihen perinteiseen toimiiko-vai-ei-toimi?-tyyliin. Meisakulla oli klaarattavana yksi vaativahko testi, josta tunnetustikaan ei suoriutunut. Tällä kertaa kivun maailmaan astuu Hewlett-Packard Deskjet 510 Evo SFF tai mikä helvetin Compaq onkaan. Yhden ison tempun sijaan tämä toimistohomon unelma vuosien takaa saa kestettäväkseen useita pienempiä kestotestejä. Eli nyt ei kelloteta näyttistä vaan koetellaan käytännön kestävyyttä, mitä pöytä-pc:n pitäisi kestää, varsinkin lapsiperheissä. Ihan ensin ennen varsinaisten testien aloittamista pitää käydä pesulla, joten ei muuta kuin vaatteet, eli tässä tapauksessa pellit pois ja saunaan.

Kylpyamme olis parempi, mutta suihku kelvatkoon. Ja veden lämpötilakin on aina hyvä tälle tunteettomalle paskalle.

Tällä yksiköllä onkin viimepesusta saattanut vierähtää tovi, joten pitää muistaa pestä huolella myös kovalevyn takaa. Anteeksi räjähtävän paskan huumorin viljelystä. Taas.

Olipas siellä virtalähteessä ja muissa sopukoissa möhnää. Se joka vettä säästää, ei konettaan rakasta. Ja poikkeus vahvistakoon säännön; en säästänyt, mutta en myöskään rakasta.

Ah, viimeinkin on kiivetty löylyn lämpöön a'la sähkökiuas ja sekös miellyttää raikkaan suihkun jälkeen pientä koneystäväämme.

Ei ole mun saunassa mittaria edelleenkään. Lämpö saattoi hiukan karata oven yltiöpäisen aukipitämisen takia tämän kuvan ottamisen ajan.

Letti ja piuhat kuivaksi, muuten vilustut ja kuolet ja kuka sitten nauraa? On muuten sama Braunin Silencio-fööni, jolla yritettiin puhaltaa Meisakuun elämää..

Lämmittelystä Compakki selviytyi odotetusti lentävin värein. Seuraavia koitoksia saattaisi koneemme jo jännittää kuin hammaslääkäriä elämän loppuna pelkäävä potilas odotushuoneessa, jos vaan tajuaisi mistään mitään.